24.08.2017

Suomen vanhin asiakirja täytti 700 vuotta – muistuttaa naisrauhan merkityksestä suomalaisessa kulttuurissa

Kuva: Wikipedia Commons

Kansallisarkiston vanhin asiakirja, Ruotsin suojelukirje valtakuntaan liitetyn Karjalan naisille, on tuotu yleisön nähtäville juhlavuoden kunniaksi, kertoo Ylen uutiset.

Ruotsin alkutekijöissään ollut valtakunta levittäytyi kohti itää ja ulotti valtansa Karjalan kannakselle 1200-luvun lopulla.

Valtansa vakiinnuttamiseksi Ruotsi rakennutti Viipuriin linnan. Karjalassa vallalla olleet maalait korvattiin Ruotsin rauhanlaeilla, vaikka niiden virallinen asema vahvistui vasta itärajan vakiinnuttua Pähkinäsaaren rauhassa 1323.

Ruotsin rauhanlakien ulottaminen Karjalaan poiki kirjeen, joka on vanhin Suomessa säilynyt Suomea koskeva virallinen asiakirja. Kyseessä on kuningas Birger Maununpojan laatima suojelukirje, eli turvakirja Karjalan naisille. Vuoden 1316 lokakuun ensimmäiselle päivälle päivätyssä kirjeessä todetaan muun muuassa seuraavaa:

Kaikkien meille alamaisten vaimojen ja naisten, jotka asuvat meidän linnamme Viipurin alaisuudessa eli Karjalan maassa, olkoot aviossa eläviä, leskiä, siveyslupauksen tehneitä tai neitoja, tulee saada nauttia täyttä rauhaa ja turvallisuutta niin kuin itse valtakunnassamme Ruotsissa, yhtä hyvin omaisuuden kuin hengen puolesta, niin että rikkojia kohtaa meidän kuninkaallinen rangaistuksemme mitä ankarimpana.

Muutkin rauhanlait: kotirauha, kirkkorauha, käräjärauha ja myöhemmin säädetty joulurauha tulivat voimaan Karjalassa, kun lainsäädäntöä yhtenäistettiin, Ylen uutiset huomauttaa.

Viikinkiaika loi pohjaa tasa-arvolle

Ylen uutisten mukaan laki naisrauhasta oli omana aikanaan edistyksellinen.

Nykyisten Pohjoismaiden alueella naisen asema oli vahvempi kuin muualla Euroopassa keskiajalla. Selitys asialle löytyy Ylen uutisten haastatteleman valtionarkistonhoitaja Jussi Nuortevan mukaan viikinkiajoista.

”Viikinkiaikoina miehet olivat metsällä ja ryöstöretkillä. He olivat enimmäkseen poissa kotoa, jolloin naiset päättivät asioista.”

Tuli tuhosi keskiajan arkistoja

Asiakirjan säilyminen nykypäiviin on ollut hyvää tuuria, sillä suuri osa Suomea koskevista keskiaikaisista asiakirjoista on tuhoutunut tulipaloissa ja sotiin liittyneissä tuhotöissä.

”Eikä valtiollisia asiakirjoja paljoa ollutkaan, sillä kaikki piti keskiajalla kirjoittaa käsin. Lisäksi maallinen hallinto oli hyvin ohutta. Lähes kaikki dokumentit olivat kirkoillisia ja sen vuoksi ne myös kirjoitettiin latinaksi”, Nuorteva kertoo HS:lle.

Pääasiallinen arkistolaitos oli Ruotsin kuninkaallinen kanslia Tukholmassa. Sen vanha arkisto paloi kuninkaanlinnan mukana 1600-luvun lopulla.

Kopioita Suomea koskeneista dokumenteista säilytettiin Turun tuomiokapitulin arkistossa, mutta ne tuhoutuivat peräti kahteen otteeseen. Ensin tanskalainen merirosvo mellasti Tuomiokirkossa unionisotien aikaan 1500-luvulla. Siitä selvinneet paperit katosivat savuna ilmaan Turun palossa ilmaan vuonna 1827.

Turun palo 1827 tuhosi suuren osan säilyneistä vanhoista asiakirjoista. Kuva: Wikipedia Commons
Turun palo 1827 tuhosi suuren osan säilyneistä vanhoista asiakirjoista. Kuva: Wikimedia Commons

Vuosien 1714-21 venäläistä miehitysaikaa, isoavihaa edeltäviä, Suomea käsitteleviä dokumentteja ei juuri löydy Suomesta. Suojelukirje Karjalan naisille on 700-vuotias, mutta sitä vanhempien asiakirjojen perässä täytyy lähteä Vatikaaniin, Tukholmaan ja Tallinnaan.

Suojelukirje Karjalan naisille selviytyi Ylen mukaan historian rytinästä siksi, että sitä säilytettiin Viipurin kaupunginarkistossa vuoteen 1882. Sitten se siirrettiin Helsinkiin valtionarkiston hoteisiin.

Valo uhkaa vanhoja asiakirjoja

Nykyaikana todennäköisin uhka kirjeen olemassaololle on valo. Ultraviolettisäteily jouduttaa hapertumista. Hauras pergamentti on turvallisuussyistä happovapaassa kotelossa, jota säilytetään holvissa. Sinne pääsee erittäin harvalukuinen joukko tutkijoita, Ylen uutiset kertoo.

Syntymäpäivän kunniaksi kirje tuodaan uskaliaasti näytille, mutta tarkkojen varotoimien saattelemana ja vain hetkeksi. Kirje on näytillä kuluvana viikonloppuna Turun kirjamessuilla ja lisäksi sitä voi käydä ihmettelemässä torstaina 5.10. Kansallisarkistossa.

Asiakirjaa saa valokuvata, mutta paikalla on vartija vahtimassa, ettei salamaa käytetä.

Lähde: Ylen uutiset